Home sweet home - osa 2

"Arvaa mikä diagnoosi" -visan pääpalkinnon voitti hyvällä päättelyllä ja rohkealla arvauksella Heidi! Syy huimaukseen siis löytyi ja se on kuin onkin HOME! Juuri eilen juttelin Colinin kanssa siitä, kuinka mikään ei oikein täällä nyt suju ja Colin piristi sanomalla, että onneks sentään kämppä hoitu hetkessä, johon mä lisäsin, että "Ja vielä kaiken lisäks huippukämppikset". Nyt sitten sekin muuttuu, koska tuskin voin asua täällä, kun jo viikon jälkeen oon ihan rikki. Täähän alkoki tuntua jo ihan liian kodikkaalta ja mukavalta nyt kun lämmityskin toimii ja kivaa jengiä on talo täynnä.

Eilen illalla kiukuteltuani aikani yliopiston sotkuja, lähdin ranskisten,eli Bibin ja Boulin (molempia kutsutaan lempinimillä, koska kukaan ei muista oikeita nimiä), ja niiden parin ranskalaisen kaverin kanssa tapaskierrokselle. Matkalla mukaan tarttui Franzesco, David ja Vitali ja sitten sitä jo skoolattiinkin täyteen ääneen Funky familylle. Aamulla ei ollut mitenkään normaalia huonompi olo, joten lähdin kauppaan. Matkalla iski migreenipilkku silmään ja kaupassa yritin hoitaa ostokset nopeasti, että pääsisin kotiin ottamaan lääkkeen.

Kassa hidasteli ja juuri kun tuli mun vuoro, meinasin pyörtyä ja mun piti lähteä äkkiä ulos. Migreenikin ehti sitten kotimatkalla sen verran pahaksi, että loppupäivä meni nukkuessa ja oksentaessa. Kivaa. Siinä sängyllä pötkötellessäni huomasinkin sitten hyllyjen alapuolella rönsyilevät mustat hometäplät... Eipä tässä muuta taas voi, kun sanoa, että mikään ei enää voi mennä pieleen (JA KOPUTTAA PUUTA!!!!!!)...